Lähestyvä äitienpäivä sai minut miettimään ensimmäistä omaa kotiani. Siis vuokra-asuntoa, jonne muutin vanhempieni tarjoaman katon alta. Ei siksi, että olisi ollut pakko muuttaa opiskelemaan lähdön takia, vaan siksi että oli sen aika. Muutto edusti vapautta ja uuden alkua. Silmät kiiltäen otin askeleen kohti omaa elämää.

Vaikka olisin voinut vuokrata ensimmäisen kotini opiskelija-asuntosäätiön kautta, löysin minulle sopivimman vaihtoehdon vapailta markkinoilta. Kun olin elänyt teinivuodet huonojen bussiyhteyksien päässä keskustasta, oli itsestään selvää, että tämä nuori city-sinkku majoittuisi keskustaan kaikkien palveluiden ja huvitusten lähelle. Asumisen rahoittaminen onnistui kesätöistä kerääntyneillä tuloilla sekä opintotuen ja asumislisän turvin.

Suomessa nuoriso muuttaa omilleen kohtuullisen aikaisin verrattuna esimerkiksi Välimeren maihin, joissa ”lapset” asuvat vanhempiensa luona usein avioliittoon saakka. Kyllä on ihanaa asua maassa, jossa kulttuuriperinteet eivät estä kokemasta yksin asumista ja omillaan pärjäämistä. Omaan kämppään muuttaessa valmiit ateriat ja taloudellinen huolettomuus toki jäävät taakse, mutta omillaan oleminen valmistaa paremmin elämän haasteisiin. Muutto lapsuudenkodista on myös vanhemmille palvelus. Harva äiti haluaa, että lapset jäisivät koko aikuisiäksi vanhempien riesaksi. Kevät on uuden aikaa ja ensimmäinen kesä omassa kodissa odottaa!

Hyödyllisiä linkkejä omasta kodista haaveileville:

Vuokraovi.com

Kela - opintotuki

Ja hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Kuva: Seija Mäenpää

Vuokran maksaminen eräpäivänä on vuokralaisen päävelvoite. Eräpäivän jälkeen alkaa juosta viivästyskorko aina maksupäivään asti. Vuokranantajan kannattaa seurata vuokravirtaa aktiivisesti ja reagoida mahdollisiin maksuviivästyksiin nopeasti. Viivästystilanteissa on hyvä tiedustella vuokralaiselta maksuviiveen syytä. Joskus jo vuokranmaksun eräpäivän siirto esimerkiksi alkukuusta kuun puoliväliin auttaa ratkaisemaan ongelmat. Jos vuokralainen on muuten kunnollinen ja hoitaa huoneistoa mallikkaasti, voi tilapäiset maksuvaikeudet ratkaista myös osapuolten tekemällä maksusuunnitelmalla. Tällöin vuokralainen hoitaa rästit viivästyskorkoineen esimerkiksi osamaksulla.

Jos muu ei kuitenkaan auta, vuokranantajan tulee lähettää vuokralaiselle maksumuistutus maksamattomasta vuokrasta. Maksumuistutuksen, josta peritään vuokralaiselta kuluja, voi perintälain mukaan lähettää aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä. Mikäli maksumuistutuskaan ei tehoa, voi vuokranantaja irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Järeämpiin toimiin eli vuokrasopimuksen purkamiseen välittömästi ilman irtisanomisaikaa voidaan ryhtyä silloin, kun maksamatta on vähintään kahden kuukauden vuokrat.

Vuokranantaja voi käyttää vuokrasaatavan perinnässä apuna perintätoimistoa. Viimeinen keino on vuokrarästien oikeudellinen perintä. Tämä tarkoittaa velkomuskanteen laittamista vireille käräjäoikeudessa ja saatavan perintää ulosottoteitse käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Näin pitkälle vuokralaisen ei kannattaisi asiaa päästää, sillä oikeusprosessista seuraa maksuhäiriömerkintä luottotietorekisteriin, mikä voi vaikeuttaa vuokralaisen elämää ja estää jopa puhelinliittymän saamisen.

TEKSTI:
SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY:N LAKIMIES, VARATUOMARI KATRIINA SAREKOSKI

Mietitäänpäs hetki tilannetta, jossa sinun on valittava kahden vuokra-asunnon väliltä mieluisampi. Kuvitellaan, että etsit kotia pidemmäksi aikaa ja olet jo ohittanut vaiheen, jossa vain alhaisella vuokralla on merkitystä. Opiskelut ovat takana. Ensimmäisellä kohteella on huippusijainti, mutta korkea vuokra ei vastaa asunnon rapistunutta yleisilmettä. Toisella kohteella on ok sijainti, vuokra suht kohdillaan, ja asunto on hyvin ylläpidetty. Kumman valitset?

Asunnon vuokraan vaikuttavia asioita ovat sijainti, koko ja asunnon kunto. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvat tietävät, kuinka raivostuttavaa on löytää asunto, josta pyydetään ryöstöhintaa pelkän sijainnin vuoksi. Kunto voi olla jotain huonon ja asumiskelvottoman väliltä. Hädässä ja kiireessä nämäkin asunnot löytävät vuokralaisensa – mutta kuinka pitkäksi aikaa?

Jatkuva vuokralaisen vaihtuminen tuottaa vuokranantajalle vaivaa ja vuokratulojen menetyksiä, joita kallis vuokrakaan ei lopulta korvaa. Remontoitu ja hyväkuntoinen asunto on sekä vuokranantajan että vuokralaisen etu. Jos vuokranantaja ei tätä itse ymmärrä voi asunnon vuokraustilanteessa tai myöhemminkin ehdottaa vuokranantajalle asunnon uudistamista. Jos vuokralainen suorittaa asunnon remontoinnin on hänelle maksettava vuokranantajan kanssa sovittua korvausta materiaaleista ja työmäärästä. Ennen repimis-, muutos- ja maalaustöitä vuokralaisen on sovittava muutoksista kirjallisesti vuokranantajan kanssa! Myös remontin vaikutuksesta vuokran määrään on sovittava. Muutostyöt on hyvä suunnitella niin, että niistä on vuokralaiselle mahdollisimman vähän haittaa. Jos asunto on remontin vuoksi vain osittain käytössä, on tämä syytä huomioida vuokranalennuksena. Lähde: Hyvä vuokratapa

Älä siis tyydy surkeaan vuokra-asuntoon, vaan ehdota, sovi muutoksista ja tee vuokra-asunnosta koti, jossa viihdyt!

Vuokralainen vieraineen metelöi yöt läpeensä, musa soi ja laulu raikaa. Mitä tehdä?

Ensinnäkin, jos vuokranantaja ei tiedä asiasta mitään, hän ei voi tehdä mitään. Taloyhtiöissä tämä tuntuu useasti unohtuvan. Varsin usein vuokranantaja saa tietää vuokralaisensa häiritsevästä elämänvietosta vasta, kun hallituksen varoitus huoneiston hallintaanotosta tupsahtaa hänelle tiedoksi. Meluavan vuokralaisen naapureiden tai taloyhtiön hallituksen kannattaisi jo varhaisemmassa vaiheessa informoida vuokranantajaa, jotta hän osaisi reagoida. Naapureiden on syytä kirjata muistiin, milloin ja minkälaisia häiriöitä on aiheutunut.

Jos huoneistossa vietettävä häiritsevä elämä on toistuvaa, eikä pysy enää normaalin asumisen rajoissa, voi vuokranantaja antaa vuokralaiselle kirjallisen varoituksen vuokrasopimuksen purkamisesta. Tyypillisiä esimerkkejä häiritsevästä elämästä ovat huoneistossa metelöinti, äänekäs musiikin soittaminen ja tappelut, jolloin mukana kuvioissa on usein myös Kuningas Alkoholi. Myös jatkuva koiran haukunta tai yhtenään toistuva pianon pimputtaminen voi täyttää häiritsevän elämän tunnusmerkit. Mikäli häiriöitä varoituksesta huolimatta edelleen ilmenee, vuokranantaja voi purkaa sopimuksen päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan myös ”lievemmissä tapauksissa” irtisanoa, jos häiritsevästä elämästä on näyttöä, mutta jos purkukynnys ei kuitenkaan ylity.

Taloyhtiö voi puolestaan antaa osakkaalleen hallituksen varoituksen huoneiston hallintaanotosta silloinkin, kun häiriötä muille asukkaille aiheuttaa osakkaan vuokralainen eikä osakas itse. Mikäli ongelmaa ei varoituksesta huolimatta saada poistettua, voi yhtiökokous päättää huoneiston ottamisesta taloyhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi. Tällöin häiriköivä vuokralainen voidaan viime kädessä häätää, ja taloyhtiö vuokraa huoneiston käyvästä hinnasta jollekulle toiselle.

TEKSTI: SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY:N LAKIMIES, VARATUOMARI KATRIINA SAREKOSKI

 

Voiko kauniimpaa vuodenaikaa ollakaan kuin kevättalvi! Kävellessäni aurinkoisessa pakkassäässä, kiiltäviä hankia ihaillen, mieleni valtaa lämmin tunne. Ajatuksiini tulvivat muistot lapsena perheen kanssa vietetyistä mökkilomista Lapissa. Kuuma kaakao, kikatus, mökötys, saunominen ja hiihtäminen – niistä oli 20 vuoden takaiset mökkilomani tehty.

Jostain syystä sitä ei aina lapsena arvostanut hiihtoreissuja. Koulun pakkohiihtotunneilla ladut vain jatkuivat ja jatkuivat, ja vauhti tuntui hidastuvan joka vedolla. Mutta kun viimein pääsin pääsiäislomalla tutulle vuokramökille, erääseen pieneen pohjoisen kylään, oli meininki aivan toinen. Isä näytti tietä, isosisko hiihti heti kannoilla ja perää pitivät pikkusisko äidin kanssa. Ladut olivat paljon jännittävämpiä kuin ne tasaiset rinkulat, joita koulun liikuntatunneilla kiersimme. Hiihtoreitillä tuli vastaan mitä upeampia mäkiä ja perhoset vatsanpohjassa laskin niistä joka ikisen.

En voi hypätä takaisin noihin hetkiin. En voi enää siskoni kanssa saparopäisinä kihertää mökkiin talvehtimaan jääneelle kärpäselle. Mutta onneksi on ihanat muistot - ja diakuvat nauravista, punaisista kasvoista hiihtoreissujen jälkeen. Lähizoomauksella (kiitos vaan isä). Nykyään on vaikeampi saada koko kasvanut perhe yhtä aikaa samaan paikkaan mökkilomalle, mutta ehkä sekin onnistuu, jos reissu ei suuntaudu ihan niin kauas pohjoiseen. Upeita Loma-asuntokohteita löytyy myös napapiirin eteläisemmältä puolelta. Mutta missä ovat ne parhaat hiihtoladut?

Vakuutukset vuokrasuhteissa puhuttavat tuon tuosta. Vuokrasopimuksiin on tapana ottaa ehto, jonka mukaan vuokralainen on velvollinen ottamaan laajan kotivakuutuksen vastuuvakuutusosineen ja pitämään vakuutuksen voimassa koko vuokrasuhteen ajan. Hyvä näin, sillä laajalla kotivakuutuksella vuokralainen vakuuttaa huoneistossa olevan omaisuutensa ja hallussaan olevan kolmannen henkilön omaisuuden mm. vesi- ja palovahinkojen varalta.

Vakuutuksen ottaminen on nimenomaan vuokralaisen edun mukaista. Ellei vuokralaisella ole kotivakuutusta, hän ei todennäköisesti saa esimerkiksi vuotovahinkotilanteessa mistään korvausta irtaimistolleen aiheutuneista vahingoista tai sijaisasumiskustannuksista. Vastuuvakuutus puolestaan korvaa esimerkiksi vuokranantajan tai taloyhtiön omaisuudelle aiheutuneet vahingot tyypillisesti silloin, jos vuokralainen laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa näille vahinkoa. Jos vuokralaisella ei ole vastuuvakuutusta, joutuu hän itse maksumieheksi huolimattomuudellaan aiheuttamastaan vahingosta. Vahinkojen määrä voi esimerkiksi vesivahinkotapauksessa nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Vuokranantaja voi pyrkiä valvomaan vakuutuksen ottamista ja voimassa pitämistä vuokrasopimuksen ehdolla, jonka mukaan vuokralaisen tulee esittää vuosittain kuitti vakuutusmaksun maksamisesta. Voidaan myös sopia, että vuokranantaja maksaa vuokralaisen ottaman vakuutuksen ja perii vakuutusmaksun vuokralaiselta.

Vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutuksia myös vuokranantajille. Vuokranantaja voi vakuuttaa sijoitusasuntonsa osat, jotka kuuluvat hänen kunnossapitovastuulleen. Korvauksen piiriin kuuluvat myös vuokralaisen ”normaalilla” huolimattomuudella vuokranantajan omaisuudelle aiheuttamat vahingot. Sen sijaan vuokralaisen koti-irtaimisto ei kuulu tällaisen vakuutuksen korvauspiiriin. Vaikka vuokralaisella on kotivakuutus ja taloyhtiöllä kiinteistövakuutus, sijoitusasunnon vakuuttamista voi aina suositella vuokranantajalle. Vakuutusmaksu on pieni kuluerä mahdolliseen vahinkotilanteeseen verrattuna.

TEKSTI:
SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY:N LAKIMIES, VARATUOMARI KATRIINA SAREKOSKI

Me eläinrakkaat tiedämme, kuinka ihanaa on tulla kotiin, kun ovella on vastassa oma rakas kissa tai koira. Uuden vuokra-asunnon etsinnässä iskee kuitenkin epätoivo, kun asuntoilmoituksissa lukee lähes sääntönä lemmikkien kohdalla: ei sallittu. Kysyimme OVV Asuntopalvelut Oy:sta ja Asuntoverstaasta kuinka karvaisten kaverien kanssa onnistuu vuokra-asunnon saaminen.

Mikä mättää, miksi lemmikkejä karsastetaan?
”Yleisin syy lemmikkien kieltoon on allergiat. Eläinpölylle allergiset henkilöt eivät pysty asumaan huoneistossa, jossa on joskus asunut esimerkiksi kissa tai koira. Tämä vaikuttaa vuokrattavuuteen. Allergisille ja astmaatikoille halutaan tarjota nimenomaan eläinpölyistä vapaita kohteita. Lisäksi on olemassa erilaisia pelkotiloja eläimiä kohtaan, joita joutuu kohtamaan rappukäytävissä ja hisseissä. Myös akvaariot voidaan kieltää vesivahinkojen pelossa. Yksityisten vuokranantajien toimeksiannoista noin 75 % lemmikit ovat kielletty ja erilaisten yhteisöjen omistamissa niin sanotuissa vuokrataloyhtiöissä lemmikit on kiellettyjä noin 20 % kohteista”, kertoo Nora Vaula Asuntoverstaasta.

Myös asunnon mahdolliset vahingot huolettavat vuokranantajia.
”Lemmikkikielto koskee yleisimmin kissoja ja koiria. Allergioiden lisäksi koiria vältellään myös mahdollisen haukkumisen takia”, kertoo Marita Polvi-Lohikoski OVV Asuntopalvelusta. Polvi-Lohikoski suosittelee, ”että lemmikkien omistajat ilmoittaisivat vuokranantajalle heti, jos vahinkoja pääsee tapahtumaan. Vuokranantajan kanssa voidaan sopia yhdessä korjaako vuokralainen itse aiheutuneen vahingon vai sovitaanko rahallinen korvaus. Jos esimerkiksi huoneistoon on muutenkin tulossa remontti vuokralaisen vaihdon yhteydessä, kannattanee sopia korvaussummasta.”

Neuvoja lemmikin omistajille

Aina kannattaa kysyä! Sekä Asuntoverstaasta että OVV Asuntopalvelusta kerrotaan, että vuokranantajan kanssa voi neuvotella lemmikkien suhteen.

”On tapauksia, jossa vuokrakohteen etsijä on tuonut jopa lemmikkinsä vuokranantajalle näytille todistaakseen miten rauhallinen koira on kyseessä. Vuokranantajalle on hyvä kertoa rehellisesti millainen ja kuinka monta lemmikkiä olisi kyseessä. Suomalaiset ovat hyvin rehellistä kansaa ja vuokranantajille on jopa soitettu, jos vanhempien lemmikki on tulossa väliaikaiseen hoitoon”, kertoo Polvi-Lohikoski OVV Asuntopalvelusta.
 
”Lemmikit ovat yleisimmin tervetulleita alueille, joilla on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Mikäli kielto johtuu nimenomaan allergiasyistä, ja mikäli kiellosta huolimatta huoneistossa on pidetty lemmikkieläintä, voi vuokralainen joutua kustantamaan huoneistossa niin sanotun otsonoinnin eläinpölyjen poistamiseksi”, huomauttaa Vaula Asuntoverstaasta.

Mikä sitten on paras tapa varmistaa, että myös lemmikit ovat tervetulleita vuokralaisia?
”Rehellisyys. Vahingon sattuessa on lähdettävä auliisti tekemään korjauksia tai korvata vahinko. Muuten voi käydä niin, että aiemmin lemmikkeihin myönteisesti suhtautunut vuokranantaja ei enää salli eläimiä vuokralaisillaan. Ja silloin ikävä kyllä yhä useampi vuokranantaja valitsee lemmikittömän vuokralaisen”, Polvi-Lohikoski huokaa.

Pidetään siis hyvää huolta karvaturreistamme ja vuokrasuhteistamme, niin myös tulevaisuudessa lemmikit ovat tervetulleita vuokralaisia!

Huomio hyvät vuokranantajat ja vuokralaiset: vuokrahuoneiston kunnon kartoittamisella turvataan molempien osapuolten asema – tehkää siis alkukatselmus yhdessä ja kirjallisesti! Tätä nykyä vuokrasopimuksen osapuolet laiminlyövät aivan liian usein kirjallisen alku- ja loppukatselmusraportin tekemisen.

Alkukatselmuksesta laadittu kirjallinen raportti nousee arvoon arvaamattomaan silloin, kun joudutaan selvittämään, onko huoneistossa havaittu vika tai puute syntynyt vuokrasuhteen aikana. Vakuuden käyttämisen kannalta vuokranantajan on riitatilanteessa pystyttävä osoittamaan vian syntyajankohta. Vuokralainen vastaa vain vuokrasuhteen aikana vuokrahuoneistolle aiheuttamistaan vahingoista.

Alkukatselmus on tehtävä ennen vuokralaisen sisään muuttoa. Mikäli katselmusta ei tehdä yhdessä, voi katselmuksen suorittaa vuokranantaja yksinkin tai yhdessä todistajan kanssa. Alkukatselmuksessa tarkistetaan asunnon ja kodinkoneiden kunto sekä kirjataan niitä koskevat huomiot ja mahdolliset viat sekä puutteet. Asunto voidaan lisäksi valokuvata ja videoida. Katselmusraporttiin ja valokuviin olisi hyvä saada molempien osapuolten allekirjoitus.

Vastaavasti vuokrasuhteen päättyessä osapuolet tekevät huoneistossa loppukatselmuksen loppusiivouksen jälkeen. Loppukatselmuksessa käydään läpi huoneisto ja kodinkoneet samalla tavalla kuin alkukatselmuksessa ja verrataan huoneiston kuntoa alkukatselmuksessa laadittuihin muistiinpanoihin.

Myös loppukatselmuksesta laaditaan kirjallinen raportti, jossa todetaan, onko huoneisto kunnossa vai onko vuokranantajalla vaateita huoneiston kuntoon nähden. Mikäli ilmenee, että huoneistossa on vuokralaisen vastuulle kuuluvia vaurioita tai puutteita, on osapuolten neuvoteltava kysymykseen tulevasta korjaustavasta. Vuokranantajan on loppukatselmuksen yhteydessä myös huomautettava vuokralaiselle esimerkiksi havaitsemastaan siivoustarpeesta, mikäli loppusiivousta ei ole tehty hyväksyttävällä tavalla. Huoneistossa edellisen vuokrasuhteen päättyessä tehty loppukatselmus voi toimia myös alkavassa vuokrasuhteessa alkukatselmuksena.

TEKSTI:
SUOMEN VUOKRANANTAJAT RY:N LAKIMIES, VARATUOMARI KATRIINA SAREKOSKI

Vuosi vaihtuu ja etsit kuumeisesti uutta vuokra-asuntoa, sillä elämäntilanteesi vaatii uusia kehyksiä opiskeluun lähdön tai kasvavan perheen vuoksi. Kohteita kyllä löytyy ja ramppaat niiden näytöissä yrittäen ponnekkaasti vakuuttaa vuokranantajan tai välittäjän ylivertaisuudestasi muihin hakijoihin nähden. Ei vaan natsaa! On siis aika miettiä, mitä voisit tehdä toisin?

Vuokranantajat etsivät yleensä mahdollisimman pitkäaikaista vuokralaista, joten ensimmäiseksi on hyvä osoittaa, että olet tullut jäädäksesi. Mitä paremmin vuokralainen on sidottu paikkakunnalle, sitä todennäköisemmin hän myös viihtyy huoneistossa kauemmin. Kerro siis rehellisesti, jos olet aloittamassa monivuotisen opiskelun paikkakunnalla. Jos työpaikkasi on lähellä asuntoa, siitä kannattaa myös mainita. Kerro viihtyväsi juuri sillä alueella ja jos perhettäsi tai ystäviäsi asuu samalla seudulla, muista myös mainita siitä. Asuntonäyttöön voi suhtautua samalla tavalla kuin työhaastatteluun. Pukeudu asiallisesti omaan tyyliisi sopien ja kerro positiiviseen sävyyn sopivuudestasi vuokralaiseksi kohteeseen. Ole myös kiinnostunut huoneistosta. Älä kuitenkaan avaudu itsestäsi liikaa ja muista, että vuokraustilanne ei ole oikea hetki pukea päälle sitä kaikkein kreiseintä asukokonaisuutta.

Pidä taloudestasi huolta! Jokainen sijoituksestaan välittävä vuokranantaja tarkistaa vuokralaisensa luottotiedot. Vuokranantaja voi myös kysyä tulojesi määrää. Älä siis hätkähdä kysymystä vaan osoita vuokranmaksukykysi kertomalla työstäsi ja palkastasi. Kerro, että asunnon vuokra on juuri sinun taloudellesi sopiva. Kuten työhaastattelussa myös asuntoa vuokrattaessa suositusten esittäminen on suuri plussa. Jos vain mahdollista, anna edellisen vuokranantajasi nimi ja puhelinnumero vuokraajalle. Jos olet hoitanut vuokrasuhteesi aiemminkin moitteettomasti, olet luotettava valinta vuokranantajalle!

Haluatko tietää mitä asioita vuokranantajalla on oikeus tarkistaa vuokralaisesta ja mitkä seikat taasen eivät saa vaikuttaa vuokralaisen valintaan? Lue Suomen Vuokranantajat Ry:n ohjeet artikkelista Vuokralaisen valinta.