Svenska handelshögskolanin (Hankenin) opiskelijat Minna Richt, Kristian Laitinen ja Sandi Grom ovat tutkineet Helsingin vuokra-asuntomarkkinoiden muutoksia viime vuosien aikana, ja selvittäneet tekijöitä, jotka vaikuttavat vuokrien hintoihin.

Tutkimuksessa keskityttiin Helsingin pienasuntojen (alle 40 m²) vuokramarkkinoihin vuosien 2006–2010 välisenä aikana (vuosien 2009 ja 2010 luvut ovat samoja). Tutkimuksen aineisto kerättiin Vuokraovi.com- ja Etuovi.com-verkkopalveluista, ja se sisälsi yhteensä 2 351 asuntoa. Mukaan otettiin vain ne asunnot, joista oli tarpeeksi yksityiskohtainen kuvaus. Tutkimukseen valikoituivat Helsingissä sijaitsevat alueet, jotka sijaitsevat 5-30 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Töölö toimi lähtöpisteenä, johon muita valittuja alueita (Hakaniemi, Vallila, Kallio ja Sörnäinen yhtenä alueena sekä Pitäjänmäki-Konala ja Vuosaari-Aurinkolahti) verrattiin.

Asunnon koko vaikuttaa eniten vuokratasoon

Tutkimuksessa selvisi, että yleisesti ottaen vuokrien hinnat ovat kasvaneet merkittävästi koko Helsingin alueella viime vuosina – jopa enemmän kuin inflaatio tai palkat. Helsingin reuna-alueilla on edullisemmat vuokrat, mutta näilläkin seuduilla vuokrataso on noussut lähelle keskustassa sijaitsevien asuntojen vuokria. Töölö on kaikkein kallein alue, ja se on kokenut myös jyrkimmän nousun vuokratasossa. Tämä selittyy muun muassa Töölön vuokra-asuntotilanteella; asuntoja tulee markkinoille hyvin vähän, ja samalla myös kysyntä on hiipunut.

Tutkimuksessa myös selvisi, että asunnon koko on merkittävin vuokrahintoihin vaikuttava tekijä. Myös yleinen kunto, keittiön taso ja asunnon sijainti nostavat selvästi vuokrahintoja. Huoneiden määrällä tai parvekkeella ei ole suurta vaikutusta vuokratasoon.

Kuva 1. Vuokrataso tutkitulla ajanjaksolla 2006–2010 Helsingin alueella.

Vuokra-asuntojen huutokauppa on yleisempää kuin koskaan ennen, toteaa Vuokralaiset ry Yle Uutisille. Eniten tarjouskilpaa käydään Suur-Helsingin alueella ja Tampereella, missä pula pienistä asunnoista on pahin. 

- Me tietysti nähdään tämä huutokappailmiö lieveilmiönä, toihan olisi ihan unelmatilanne, jos markkinat olisi tasapainossa ja hyvästä asunnosta voisi maksaa enemmän ja huonosta asunnosta vähemmän, silloinhan markkinat toimisi, mut tämä on ihan selvästi sitä aikaa, et huonoista asunnoista maksetaan paljon, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita YLE Uutisille.

Vuokranantajien keskusliitto pitää huutokauppailmiötä harmillisena, mutta kuitenkin harvinaisena.

- Meidän kanta on, että jos ilmoituksessa ei ole pantu alkaen tai ilmoitettu, että se alkaen tai eniten tarjoavalle, niin ei sitä hintaa saa siitä nostaa, sanoo Vuokranantajien keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Parjanne.

Lain mukaan vuokrailmoituksessa on kerrottava, jos tarjoukset aiotaan kilpailuttaa. Huutokaupan lisäksi vuokra-asuntojen hakijoita on vastassa entistä tiukemmat sopimukset. Yhä useampi vuokrasopimus muistuttaa määräaikaista, kun irtisanomisaika alkaa vasta 11 kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä.  

Kauppalehti.fi uutisoi 20.9, että kalustettujen vuokra-asuntojen markkinat ovat kasvussa. Kysyntää kasvattaa ainakin pätkätöiden ja lyhytaikaisten työkomennusten lisääntyminen. Vuokra-asunto on usein vaihtoehto hotellille liikematkoilla ja työkomennuksilla.

Muita asiakkaita ovat esimerkiksi vesivahingon takia väliaikaiskotia tarvitsevat tai kasvukeskuksiin työn perässä muuttavat henkilöt.

Kalustettuja asuntoja kysytään etenkin kaupunkien keskustoista ja lentoasemien läheltä.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan asunnon vuokraaminen kalustettuja vuokrakoteja välittävälle yritykselle voi olla asunnon omistajalle helppo ratkaisu: vuokrausfirma hoitaa vuokranmaksun ja asunnon ylläpidon.

- Tuotto jää kuitenkin pienemmäksi kuin tyhjässä vuokra-asunnossa. Asunnon omistajan tuotto muodostuu lähinnä arvonnousun kautta, Koro-Kanerva arvioi.

Osa vuokranantajista kalustaa asuntonsa itse. Siististi kalustetusta asunnosta voi pyytää 100–200 euroa korkeampaa kuukausivuokraa.

- Jos pystyy kalustamaan asunnon edullisilla kalusteilla, tuottoa kertyy hyvin. Jos taas ostaa kalliit kalusteet, sijoituksen takaisinmaksuaika venyy pitkäksi, Koro-Kanerva sanoo.

Vuokraovi.com palvelussa on tarjolla yli sata kalustettua asuntoa. Vuokra-aika voi vaihdella muutamasta päivästä useisiin kuukausiin. Ovatko kalustetut asunnot tarpeeksi hyvin esillä palvelussamme ja löytääkö hakija sopivan kohteen normaalien vuokra-asuntojen joukosta? 

YLE kertoi keskiviikkoisessa artikkelissaan vaikeasta vuokra-asunto tilanteesta Inarissa. Kirkonkylän kaikki vuokra-asunnot ovat täynnä ja jonossa seisoo liuta hakemuksia. Helpotusta tilanteeseen on luvassa vasta ensi keväänä.

Inarin Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tauno Vesterinen sanoo, että kirkonkylän kaikki vuokra-asunnot ovat täynnä ja jonossa seisoo liuta hakemuksia. Vesterisen mukaan asuntoa etsivät muun muassa opiskelijat, kylän rakennuskohteissa työskentelevät työmiehet ja mahdolliset paluumuuttajat. Vesterisen mukaan kunnalla olisi tarjota asuntoja Ivalosta, mutta monelle 40 kilometrin välimatka on liikaa.

Kirkonkylän keskustassa pieniä vuokrahuoneistoja tarjoava Arto Koskinen sanoo, että asunnon kyselijöitä on lähes joka päivä. - Kyllähän täällä menekkiä olisi, jos vaan olisi mitä tarjota.

Sivusin muutama viikko sitten vastaavaa aihetta opiskelijoiden näkökulmasta. Minkälaiselta tilanne vuokra-asuntojen osalta näyttää omalla paikkakunnallasi?

Näin avautuu Vuokraovi.comin oma blogi. Voisin näin ensimmäisenä kirjoituksena kommentoida viime aikoina paljon kirjoituksia ja kommentteja keränneestä opiskelijoiden huonosta asuntotilanteesta.

Vuokra-asuntojen kysyntä on kovinta moneen vuoteen, mutta tarjontaa ei tunnu olevan esimerkiksi verrattuna viime vuoteen. Vuokraovi.comissa viikon 29 viikkokävijämäärä oli ennätykselliset 100 874, mikä on 27 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Itse peräänkuuluttaisin tässä kohtaa kaikkia tyhjien asuntojen omistajia. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 267 076 kpl sellaisia asuntoja, jotka luokiteltiin tyyppiin vailla vakituisia asukkaita. Helsingissä näitä oli jopa 24 003 kpl. Tilastokeskuksen mukaan nämä ovat kakkosasuntoja, tilapäisesti asuttuja, myynnissä tai vuokrattavina olevia tyhjiä asuntoja sekä muusta syystä vakinaisesta käytöstä poistuneita asuntoja.

Kuinka paljon tuosta lukumäärästä olisi oikeasti sellaisia asuntoja, joita voisi vuokrata tässä, nyt ja heti esimerkiksi näille asuntoa vailla oleville opiskelijoille? Minä ainakin uskon, että niitä riittäisi jopa poistamaan tämän hetkisen asuntopulan. Kaikkihan siitä hyötyisivät, jos tyhjät asunnot laitettaisiin vuokralle: opiskelijat saisivat asunnot, vuokraaja saisi ylimääräistä tuloa, josta sitten yhteiskunta hyvin sijoitettuna hyötyisi.

Mutta mikä on esteenä sille, että asuntoja ei vuokrata? Luulen, että suurin syy on se, että vuokraaminen koetaan hankalaksi, eikä siihen viitsitä / uskalleta ryhtyä. Tai ajatus siitä, että vuokralainen on aina epäluotettava ja aiheuttaa vain harmia.

-Paula